Minna Kauppi

Pulppuilevan innokas, iloinen, päättäväinen ja supertehokas.

Turisti ja leikkikaveri

Lupasin itelleni, etten kirjota tänne enää yhtään valitusvirttä, joten tässä on menny nyt hetki ennen kuin viittin avata sanaisen lipastoni. Viimeset viikot on tullu tunnusteltua olotilaa ja ravattua verikokeissa ja vähän muuallakin varmistelemassa, että se on varmasti vaan keuhkokuumeen jälkisauhu, jota pitää vielä hetkonen sammutella. Noh, sitä se kai on sitten, joten siinä mulle hyvää uutista.

Rullaati rullaa

2 viikkoa ja 2 päivää ilman treeniä. 7 päivää antibiootteja. Miljoona palapelinpalaa. 5 kirjaa.  Paljon surkeaa ohjelmaa telkkarista.  Sohvassa iso perseen jälki.

Keuhkokuume

Ranskan leiri on virallisesti peruttu. Mulla onkin keuhkokuume. Johtuu se sitten mykoplasmahirviöstä tai mistä vaan, niin nyt ei saa liikkua, eikä tehdä mitään. Onneks ne Ranskan maastot onkin niin p*skaa. Ainoa homma mikä ihmetyttää on se, että luulin, että keuhkokuumeessa olis ihan kuollu, mutta ei, mulla on ihan ok olo tänään, eikä kuumettakaan kai ole vielä ollut. Kauheesti tekis mieli puuhastella edes jotakin,mutta ei se nyt auta kun ahmia kirjoja.

10-1, pöpö johtaa

Yksi päivä on jäljellä armonaikaa. Aamulla kun heräsin yskänkohtausten seasta, ei ollut kuumetta. 10 päivää sitä on ollut vaihtelevasti. Luulin tai lähinnä toivoin jo olevani terve, kunnes kevyen lenkin tehtyäni sunnuntaina kellotin eilen taas 38,5 ja yskin niin maan Prkleesti. Alkaa olla aika epätoivoista. Eikä ole hirveän mieltä ylentävää, että suurin toiveeni olisi edes päästä sinne to-aamuna alkavalle Ranskan MM-leirille KÄVELEMÄÄN.

Hiki

Lähdettiin tiistaina tänne Anttolanhoviin taas treenailemaan ja valmistautumaan niihin erikoispitkiin SM-kisoihin. Mulla onkin ollut tosi hiostavaa reeniä, kun edelleenkin kuumeen takia joka aamu herää sänky ihan hikisenä. Eilen sain onneks antibioottikuurin, että jospa se alkais nyt puremaan. Kuus päivää kunnon kuumetta on varmaan mun henkilökohtanen ennätys.

Kerta kiellon päälle

Tai parikin kertaa. Oon tänä vuonna vetänyt jo muutaman kerran samalla kaavalla itteni kuopan pohjalle. Ensin innostun, treenaan kovaa ja vielä vähän kovempaa. Sitten kun jo väsyttää, niin vedetään vielä kerta kiellon päälle. Ja välillä parikin kertaa. Ja sitten kroppa irtisanoo ite sopimuksen ja imasee jonkun pöpön lähiympäristöstä. Tyhmä kun ei opi kerralla.Koko viime viikon treenasin pari kertaa päivässä ja aina väsyneenä.

2xskaba

No niin. Uudenmaan Rastipäivien ekana päivänä maasto oli sellasta kompanssinkäyttäjän ja raskaan maastopohjan taitajan herkkua. Mulla meni vähän kompanssin kanssa se homma ässälle ja eritoten huomasin, että koivet ei jostain syystä ollukkaan palautunut kahdella mukalepopäivällä kovasta puolentoista viikon treenirupeamasta. Raskasta siis oli, mutta suunnistussuoritus oli ihan ok.

Omaa napaa kaivamassa

Mietin tossa vappuaattona pitkällä lenkillä ennen siirtymistä Pohjantähden telakalla lepäävien tyttöjen kanssa kotikatsomoon seuraamaan viestejä, että onhan se vähän tylsää, että me ei enää lähdetä Ruottin puolelle viestikisoihin. Omilla seurakamuilla kun on suurimmaksi osaksi muutakin elämää kuin tää suunnistus nykyään, niin ei sitten viitti tollasia reissuja enää tehdä. Mullahan ei paljon muuta ole;)

Kausi avattu

Finspring2011

Pääsiäismunat ja mämmit naamarissa ja kisakausi aloitettu. Kaks Fyysisesti hyvää reeniä elikkäs kisaa takana ja taidollisesti ehkä sitten opettavaista. Lauantaina oli nimittäin tositoimien aika, kun Finspringillä, Yläneellä,  aloteltiin kotimainen rastikausi.