Ranskan leiri on virallisesti peruttu. Mulla onkin keuhkokuume. Johtuu se sitten mykoplasmahirviöstä tai mistä vaan, niin nyt ei saa liikkua, eikä tehdä mitään. Onneks ne Ranskan maastot onkin niin p*skaa. Ainoa homma mikä ihmetyttää on se, että luulin, että keuhkokuumeessa olis ihan kuollu, mutta ei, mulla on ihan ok olo tänään, eikä kuumettakaan kai ole vielä ollut. Kauheesti tekis mieli puuhastella edes jotakin,mutta ei se nyt auta kun ahmia kirjoja.
Yksi päivä on jäljellä armonaikaa. Aamulla kun heräsin yskänkohtausten seasta, ei ollut kuumetta. 10 päivää sitä on ollut vaihtelevasti. Luulin tai lähinnä toivoin jo olevani terve, kunnes kevyen lenkin tehtyäni sunnuntaina kellotin eilen taas 38,5 ja yskin niin maan Prkleesti. Alkaa olla aika epätoivoista. Eikä ole hirveän mieltä ylentävää, että suurin toiveeni olisi edes päästä sinne to-aamuna alkavalle Ranskan MM-leirille KÄVELEMÄÄN.
Lähdettiin tiistaina tänne Anttolanhoviin taas treenailemaan ja valmistautumaan niihin erikoispitkiin SM-kisoihin. Mulla onkin ollut tosi hiostavaa reeniä, kun edelleenkin kuumeen takia joka aamu herää sänky ihan hikisenä. Eilen sain onneks antibioottikuurin, että jospa se alkais nyt puremaan. Kuus päivää kunnon kuumetta on varmaan mun henkilökohtanen ennätys.
Tai parikin kertaa. Oon tänä vuonna vetänyt jo muutaman kerran samalla kaavalla itteni kuopan pohjalle. Ensin innostun, treenaan kovaa ja vielä vähän kovempaa. Sitten kun jo väsyttää, niin vedetään vielä kerta kiellon päälle. Ja välillä parikin kertaa. Ja sitten kroppa irtisanoo ite sopimuksen ja imasee jonkun pöpön lähiympäristöstä. Tyhmä kun ei opi kerralla.Koko viime viikon treenasin pari kertaa päivässä ja aina väsyneenä.
Kerta kiellon päälle Read More »
