Viimeiset pari viikkoa ovat olleet melko erikoisia. Pakko sanoa, että välillä tämä ”alastomana näyteikkunassa seisoskelu” on vienyt yöunia ja aiheuttanut stressiäkin, mutta lukijapalautteet ovat rauhoittaneet mieltä, että ehkä tässä sittenkin oli jotain järkeä. Sydämellinen kiitos niistä!

Ja jos koronassa jotain hyvää on ollut, niin ehkä kirjojen lukemiselle on ollut enemmän aikaa kuin perusarjen tohinassa. Pienen lapsen kanssa kotona ollessa en ole kyllä itse ehtinyt lukea yhtään mitään muuta kuin satukirjoja. Joka tapauksessa viime viikolla painokoneet pistivät uuniin jo kolmannen painoksen ja moni on ilmeisesti kuunnellut tarinaani myös äänikirjana tai lukenut e-kirjana, joten onhan tämä mennyt paremmin kuin odotin. Olen kuitenkin ollut viimeiset 4 vuotta melko vähän missään esillä, joten ajattelin, että ei tätä nyt ihan hirveän laaja yleisö lue.

Nostan nyt etämaljat siis koko Liken tiimille ja Arille!

PS: Juuri nyt olen kehittellyt omaa etäsuunnistuskoulukonseptia. Multa tilattiin sellainen eräälle yritykselle, joten näköjään joitain firmakeikkojakin pystyn kuitenkin toteuttamaan, vaikka muutama kuukausi sitten kaikki meni peruutukseen. Ihanaa, kun on jotain tekemistä ennen kuin keskityn pelkästään uuteen tulokkaaseen ja mahtavaan ikiliikkujaamme.

PPS: Perjantaina käyn piipahtamassa Puoliseiskassa ja Novallekin tulee joku brunssilähetys äitienpäivän ratoksi. Sitten pistän naamani piiloon;)