No niin. Uudenmaan Rastipäivien ekana päivänä maasto oli sellasta kompanssinkäyttäjän ja raskaan maastopohjan taitajan herkkua. Mulla meni vähän kompanssin kanssa se homma ässälle ja eritoten huomasin, että koivet ei jostain syystä ollukkaan palautunut kahdella mukalepopäivällä kovasta puolentoista viikon treenirupeamasta. Raskasta siis oli, mutta suunnistussuoritus oli ihan ok. Tulipa mieleen näin muuten vaan, että huhupuheiden mukaan Ranskassa olis tänä vuonna tosi raskaspohjaset maastot (mähän en vieläkään mitään mistään itse tiedä). Ensinhän sitä ajattelee, että noh, siellähän ei tarvi sitten juoksuvauhti paljon ratkase, mutta itse asiassa, jos ei ole hyvää lihaskestävyyttä ts. ei kulje kovaa metässä, niin ei kyllä jaksa pusertaa sitten huonollakaan alustalla yhtään sen paremmin. Tämän totesin siis eilen.
Tänään vedeltiin sitten vähän helpompikulkusessa maastossa keskaria. Odotuksista huolimatta juoksu oli tänään helpompaa ja karttakin pysy luonnollisesti paremmin kädessä, kun oli vielä sitä luettavaakin enemmän. Viikonlopun saldo oli siis rastienetsinnän suhteen lähes huippu. Niin. Tiedonjanosille sellainen juttu vielä, että se kuupperi meni muuten perjantaina ihan vaan firman edustajille pupuilemiseksi ja hyvä niin, koska väsyny nainen ei halua kellottaa huonoja enkkoja, varsinkin kun se olis ollu eka kerta ikinä, kun sille matkalle olisin tuloksen mitannu. Liian harvoin tulee kyllä radalle lähettyä, mutta ehkä sitä taas joskus ehtii kellottamaan aikoja tartanillekin. Virallisia aikojahan multa ei löydy miltään matkalta, mutta reeninä vedin 5 tonttua joskus muutama vuosi sitten tasan 17 minsaan. Siitä voi sitten innokkaat laskea, mitä kuupperin tulos vois olla, jos olis ja menis ja jaksais.
Minna
PS: Jos kisasivuille tulee joksus reittihärveli, niin se löytynee ja mun piirrokset myös) täältä.