Jaahans ja kukkuluuruu. Mitäs mulle kuuluu…Nåh, opetusharkat on venynyt monena päivänä pitkälle iltapäivään ja tuntien välissä pitää tehdä elämän suuria päätöksiä sen suhteen, ehtiikö syödä oikean ruoan vai ehtiikö tehdä oikean reenin. Yleensä teen reenin ja syön jossain suihkun ja koulun välimaastossa.
Lupaus nähdä enemmän kavereitakin on kuitenki toteutunu suunnilleen ysimiikan arvosesti ja vaikka välillä onki tullu vähän väsy nuppiin, niin aika mukavan eläväistä on ollut. Mä nimittäin luotan siihen, että sitten, kun kouluhommat loppuu, on aikaa keskittyä itteensä ja vaikka henkiseen valmentautumiseen, hui!
Viime viikonloppuna käytiin vähän Joensuussakin kattomassa sukua, kavereita ja Kalevan Rastin poikien kantapäitä testijuoksussa. Oma tulos oli säälittävä, kun ei edes anakynnykselle päässyt, joten keskeytin, surkimus, kaheksan kilsan jälkeen. Noh, ehkä se oli ihan fiksuakin. Sprinttivoimatreenit on nimittäin tuonu vähän lihasväsymystä.
Viikonloppuna meitin Riina (siis isosisko) täyttää kolkyt, joten luvassa on jotakin extrakivaa. Musta on muuten tullut jo kolminkertanen täti, kun samaisen siskon Eino Ilmari pullahti pari kuukautta sitten ulos. Veljen kotoa odotetaan lisää tätimerkkejä rintapieluksiin näillä näppäimillä.
Että näin täällä. Ens viikolla tuleekin taas kunnon ammattilaissettiä, kun painellaan Vierumäellä mettämaajoukkueen kanssa pitkin maita ja mantuja. Ai niin, parit seuraavat päivät puhun sitten norjaa…koska kylään tulee Terän turskavahvistus Anders Nuurdbäri. Pitää opettaa sille vähän suomea ja tietty saunaa, makkaraa ja sisua 😉