Edelliset viikot meni niin kiireessä, että alkoi tuntua muuallakin kuin päässä. Niimpä tämän viikon olen vain erakoitunut metsään ja sosialisoinut pitkälti vain itseni kanssa. Ja näiden mun uusien kavereiden Olen varma, että eilisiltainen kohtaaminen johti siihen, että Saku sai kosioretkellään suukon…romantikkona en usko siihen, että toi Saku veti Toukon kitaansa.
Onneksi viime viikonloppuna oli myös mukavaa ihmisseuraa niin paljon, että tän verran piti keitellä rapuja avustuspartion kera;)
Ja koska viimein oli pakko tehdä urheilullisiakin päätöksiä syksyn menojen suhteen, niin päätin sitten osallistua vikoihin Maailman Cupin osakilpiluihin Sveitsiin. Maajoukkueella olis myös parin viikon setti Italian reenimaastoissa ensi vuotta ajatellen, mutta itse suuntaan sinne vasta kuppien jälkeen, enkä ajattele vielä liian tiukasti ens kautta. Trentinon, Venetsian ja Gardajärven maisemissa voi ehkä harkita tekevänsä muutakin kuin suunnistaa malliharjoituksia. Mutta pikkusen ajattelin reenata (siis en vaan ulkoilla) tämän kuukauden ennen kuppeja, että keuhkot on taas toiminnassa. Tällä viikolla onkin tullut jo aloteltua. Tosin tänään oli iisimpi päivä ja kävin vaan Columbuksena soutamassa Tähtiniemeen (joka ei muuten ollut ihan nimensä veroinen) ja sieltä keräilin parit kanttarellit mukaan. Mulla on nykyään aina välineet mukana;) Ja mikä parasta, kädet ei menny edes pahasti rakkuloille, vaikka aika amatööri olenkin.
Tälläistä erähenkeilyä tämä nyt on ollut. Elämä. Ja erittäin mukavaa. Mutta pian lähden ihmisten hälinään suureen maailmaan. Siksipä jääkin SM-pitkäkin väliin. Tai kai tuo reissu on vain yksi hyvistä tekosyistä. Tosin maastothan olis olleet ihan priimaa. Mutta jätetään nyt väliin, niin kuin monena muuna vuonna aiemminkin. Mulla on vaan kaksi vaihdetta, huvitus ja ei-huvitus…Sitä paitsi, yritän vielä epätoivosesti saada D-vitamiinivarastoja täyteen syysauringosta. Villasukilla tai ilman;)
Loistavia sadonkorjuunaikoja ja nauttikaa syksyn auringonsäteistä!
äMmä